Postimies Pate korkkasi kesäkuun kunniaksi paimennuskauden Somerolla Tomin kanssa sunnuntaina. Hienosti oli mennyt liinassa, mutta vapaana sitten oli olluut haahuilua. Itse en valitettavasti päässyt mukaan, mutta olen silti iloinen poikien suorituksesta. Etenkin kun tämä oli ensimmäinen kerta lampailla Paten loukkaantumisen jälkeen. Pateltahan jouduttiin amputoimaan oikean etutassun neljäs varvas (ihmisellä nimetön) kokonaan murtumisen vuoksi maaliskuun lopulla. Mutta kaikesta huolimatta Postimies on parantunut hyvin ja on jo aika lailla oma itsensä. :)

Viivi kävi lauantaina 31.5. Turun Metsämäen raviradalla misseilemässä ryhmiksessä hienoin tuloksin: ERI SA PN 2 ROP-VET, handlerinaan tuttu ja turvallinen Suvi Lehto. Mä olen niin ylpeä tuosta parivaljakosta! :) Tuomari Regina Blessing, Saksasta kirjoitutti arvostelun: "10 year old happy lady in very good condition. Very nice head with clear eyes. Well carried ears. Exc topline for age. Strong forechest. Deep ribcage. Very well musculed. Moves happily wit full reach & drive."  Ja neiti paransi sijoitustaan niin Vuoden Näyttelycollie- kuin Vuoden Veteraani-kisassa, jess! :) Kunpa pysyttäisiin korkealla aina vuoden loppuun asti, mutta katsotaan nyt, kun on vielä puoli vuotta aikaa ja painonpudotustakin kiinteytystreeneineen on vielä edessä...

Piuke on tässä kevään aikana reissaillut ja treenaillut paljon ulkomailla. Viimeisimpänä tuli 24.5 Tsekin muotovalio-arvo. Nyt neidillä on kasassa tittelit RO EE LT LV CH CZ LUX HU mva ja vielä puuttuu muutama ntly seuraavista maista: NL, D, A, PL. Ainoa mikä tässä kaikessa huolestuttaa, on epäily epilepsiasta. Aion hakea neidin kotiin ja laittaa lepoon (puhtaasti kotikoiraksi), jotta nähdään mikä on oikeasti tilanne. Oli eräs ajatus, että neiti olisi jäänyt Tsekkeihin, mutta nyt selvisikin, että tämä henkilö kenen luona neiti on asunut, olisikin lopetuttanut koiran. Olisi vain halunnut ilmaiseksi koiran. Olisi hyväksynyt hänet sellaisenaan, mutta huhhahheijaa... Muutenkin tuon henkilön touhu on jotain hävytöntä - koko ajan tulee uhkailua ja haukkumista. Mutta luulenpa, että tämä "ystävyys" on pian ohitse kaikilta osin. Joka tapauksessa Piukea ei tulla käyttämään jalostukseen. Haaveilen vaan, saavani hänestä irti vielä sen verran hyvää, että saisin tehtyä PAIM-E:n ja 1:n vielä jossain vaiheessa.

Muutoin tässä alkaa olla valinnan paikka, joko uusi koira(rotu) tai kokonaan koiraharrastuksen lopettaminen. Kesällä on parit PAIM-kokeet (SCY:n ja Australianpaimenkoirien), joissa olen vastaavana koetoimitsijana ja johonkin väliin olisi saatava vielä parit kokeetkin jollain koiralla sekä tietysti miljoona paimennustreeniä. Luojan kiitos, olen lomalla koko elokuun, niin siinä olisi jotain toivoa ehtiä treenaamaan ja kisaamaan 1-2 kertaa, ainakin syyskuulle vois alkaa suunnittelemaan moista kisa-etappia. Ens vuonna varmaankin sitten ylituomarikurssille, ainakin rehellisin keinoin, toisin kuin eräs, joka meinaa saada suoritukset läpi tekemättä yhtäkään kirjallista osasuoritusta alusta loppuun. Eipä ole minun ongelma, ainoastaan nyppii koko lajissa moinen välinpitämättömyys sääntöjä kohtaan. Katsellaan ja ihmetellään... Hejdå! :)