Löysin seuraavanlaisen kirjoituksen lähteestä: http://www.sbcak.fi/harr_paimennus.php

Erirotuisilla koirilla ja rotujen sisällä koirayksilöillä on perimässään erilaisia ominaisuuksia. Jokin on luonnostaan hyvä ja valpas vahtikoira, toinen ajaa riistaa, kolmas taas rakastaa vesityöskentelyä ja noutamista. Paimenkoiria yhdistää nimensä mukaisesti paimentaminen ja siihen liittyvät ominaisuudet. Paimennusominaisuudet ilmenevät eri tavoin ja painotuksin: esimerkiksi jokin rotu on kehitetty ajamaan laumaa edellään ja näykkimään nautoja kintereistä, toinen taas pystyy toimimaan lauman vahtikoirana ja puolustamaan sitä tunkeilijoilta, kolmas on kehittynyt kokoavaksi ja pysäyttäväksi tyypiksi. Bordercollie ja australiankelpie ovat ensisijaisesti tätä kolmatta tyyppiä eli luontaisimmillaan ne kiertävät karkaavan eläimen eteen, pysäyttävät sen, kääntävät sen takaisin laumaan ja tuovat lauman ohjaajan luokse.

Paimentamista ei pidä sekoittaa saalistamiseen. Saalistava koira pyrkii erottamaan laumasta yhden yksilön eroon muista, ajamaan sen kiinni, hyökkäämään sen kimppuun ja lopulta tappamaan sen ruoakseen. Paimentava koira on kehittynyt sukupolvien kuluessa niistä lauman yksilöistä, jotka ajoivat saaliseläimet väijyksissä odottavien tappajatoveriensa luokse – tavallaan siis koiramme tuo meille saaliseläimet tapettaviksi. Jalostustyö on muokannut vaistoja niin, että paimenkoiralla on myös voimakkaat ”hillitsimet” perimässään eli se ei vie saalistusta loppuun asti.

Paimentaa voi mm. lampaita, nautoja, siipikarjaa, vuohia, hevosia - kuitenkin aina vain ihmisen kanssa yhdessä. Paimenkoiraa ei siis saa eikä voi käyttää laitumen aidan korvikkeena. Hyvä paimenkoira pystyy tosin myös itsenäiseen työskentelyyn, kuten hakemaan lauman metsiköstä tai kaukaa laitumen toisesta päästä ilman ohjaajalta tulevaa jatkuvaa ohjausta.

Bordercollie paimenena

Bordercollien sanotaan eroavan kahdessa suhteessa muista paimentavista roduista: Ne käyttävät "silmäänsä" paimentaessaan ja lisäksi ne paimentavat hiljaisuudessa. Kyky käyttää "silmää" tekee siis tästä rodusta juuri bordercollien, ja sen otaksutaan syntyneen rodulle metsästyskoiraristeytysten ansiosta (setterit, pointterit). Tänäkin päivänä näkee pointtereille ja muille seisoville lintukoirille tyypillistä riistan seisomisasentoa bordercollieilla, ja tyypillistä pilkuttunutta väritystä sekä hieman kulmikasta pään muotoa.

Ns. "vahvalla silmällä" varustettuja bordercollieita ei pidetä enää hyvänä tänä päivänä, koska ne "jumittavat" niin paljon työskennellessään. Pahimmillaan ne tuntuvat hypnotisoituneen lampaista niin, että mikään ei saa niitä enää hievahtamaan. Koira, jolla on "liikaa silmää", voidaan kuitenkin parantaa treenaamalla sitä niin, että se pidetään koko ajan liikkeessä. Kuitenkin taas bordercollie, jolla ei ole silmää, koetaan hyödyttömäksi - silloin mitään ei ole enää tehtävissä. Koira, jolla on "vähän silmää" (loose-eyed) voi vielä pärjätä jopa kisatasolla - mutta ei enää kansainvälisellä huipulla. Vaikka tällaiset "loose-eyed" koirat ovat nyt suosittuja, koska ne ovat helposti liikuteltavia, eivätkä sitoudu juurikaan lampaisiin, niiden jalostuskäyttöä kannattaisi harkita. Monen sukupolven jalostuksen tuloksena bordercollie on ns. "silmää käyttävä" rotu - eikä tätä ominaisuutta ole varaa menettää.

Paimentava bordercollie voidaan jakaa käyttöominaisuuksien, paimennustavan ja usein myös ulkonäön perusteella useampaan tyyppiin (koska niitä on jalostettu tiettyjä maatilan töitä silmälläpitäen):

1. Ylänkömaiden lammaspaimen "hill dog"

Ylänköalueiden lampaiden paimentaja on yksi arvostetuimpia, koska koirat paimentavat alueilla, joille ei pääse traktorilla, ei moottoripyörillä. Ne ovat kevyitä, nopeita, aktiivisia koiria, joiden täytyy käyttää omaa päättelykykyään paimentaessaan usein ilman ohjaajansa apua. Monet kilpailupaimenkoirat ovat tänä päivänä tätä tyyppiä.

2. Alavien maiden lammaspaimen "the lowland sheepdog"

Alavien maiden lampaat ovat usein isoja ja raskaita. Ne tarvitsevat tyynen, voimakkaan koiran, joka tulee toimeen omillaan. Oikeantyyppinen koira saa pelkällä olemuksellaan ja katseellaan lampaat kääntymään - kun taas toisentyyppinen koira ei saa puremallakaan näitä lampaita muuttamaan suuntaa!

3. Maitokarjan paimentaja "the cow dog"

"Ei-koskaan-aggressiivinen" koira on hyödytön karjan kanssa. Sen täytyy uskaltaa näykätä lehmää nilkasta, kun taas pelkästään haukkuvaa koiraa lehmät lakkaavat pian kunnioittamasta. Vaikka moni tilallinen kokee koiran hyödyttömäksi lypsykarjatiloilla, sitä kuitenkin käytetään lypsykarjan uusille laitumille siirtämiseen, eläinlääkärin tulon takia jne.

4. Lihakarjan paimentaja "the cattle dog"

Karjan kanssa työskentelevän koiran pitää olla vielä voimakkaampi kuin pelkkien lehmien kanssa työskentelevän. Iso lihakarja ei pysy laumassa, vaan hajaantuu, samoin sitä voidaan joutua siirtelemään trailereissa paikasta toiseen uusille laitumille. Tällaisen koiran pitää heti alussa pystyä näyttämään rohkeutensa, koska eläimet huomaavat hyvin äkkiä, jos koira on peloissaan. Tyypillinen karjakoira pitää erikseen opettaa lammastyöskentelyyn, koska tyylillä, jolla se paimentaa hyvin karjaa, se saakin lampaat leviämään paniikissa ympäriinsä!

5. Kuljettajan koira "the sheep-dealer`s dog"

Lampaan kuljettajat tarvitsevat tietyn tyyppistä koiraa, kun siirtävät lampaita työkseen paikasta toiseen, esim. teurastamoille. Työ kuljetuslavoilla ja kuorma-autoissa voi olla vaarallistakin koiralle, ja sillä pitää aina olla rohkeutta kohdata vieraat, usein paniikissa olevat, eläimet. Tämän tyyppisen koiran pitää olla hyvin tiukka eläimille, rohkea, ja samalla hyvin ohjattavissa.

Huipputyökoiralla on jo syntyessään seuraavat ominaisuudet:

• luonnollinen kokoamis- ja kuljetusvaisto, kyky arvioida välimatka työn kohteena oleviin lampaisiin
• tarpeeksi silmää (pitää lampaat yhdessä, varmistaa lampaiden kunnioitus)
• tarpeeksi voimaa (kohdata lammas ryntäämättä tai purematta)
• tarpeeksi älykkyyttä (ratkaista omin päin kriisitilanteet)
• terve temperamentti (kestää myös vastoinkäymiset / treenitilanteen oikaisut)
• terve rakenne

 

Silmän lisäksi bordercollie tarvitsee nk. voimaa, koska lampaat helposti tunnistavat epävarman tai pelokkaan koiran, ja eivät tällöin kunnioita koiraa. Ehkä voimaa parempi termi on "auktoritäärisyys". Hyvin voimakkaan koiran, joka käyttää silmää hyvin työskennellessään, ei tarvitse juurikaan käyttää voimakeinoja lampaita kuljettaessaan - eläimet uskovat tällaista koiraa muutenkin.

Paimentamiseen syttyminen

Paimenkoira tarvitsee kokemusta paimennettavista eläimistä ja sen pitää oppia tuntemaan niiden käyttäytymistä, jotta se voi ennakoida omia liikkeitään vastaavasti. Osa koirista syttyy jo pentuina, osa vasta myöhemmin. Tämä riippuu pennun perimästä ja olosuhteista (mahdollisuuksista olla tekemisissä paimennettavien kanssa) eikä sitä voi ”hoputtaa” – voi vain antaa mahdollisuuksia. Voi myös käydä niin, että koira ei syty koskaan. Jos haluat käyttää koiraa paimentamiseen, voit silti kieltää sitä paimentamasta kiellettyjä kohteita, kuten autoja, lapsia tai muita liikkuvia kohteita. Jos etsit paimenkoiraa puhtaasti työkäyttöön esim. maatilalle, niin varmista, että pennun vanhempien ja muiden sukulaisten paimennusosaamisesta on jotain puolueetonta näyttöä tai pyydä nähdä niitä työskentelemässä. Tarvittaessa ota yhteys myös Suomen Paimenkoirayhdistyksen eli SPKY:n pentuvälitykseen.

Paimennuksen harjoittelu

On monia eri tapoja kouluttaa hyviä paimenkoiria. Niinpä tässä mainitaankin vain muutamia perusasioita, joita kannattaa ottaa huomioon. Alkuvaiheessa nuoren koiran kanssa olisi tärkeää, että paimennettavat eläimet olisivat tottuneita paimenkoiraan ja varsin säyseitä, siis joko nuoria karitsoja (ilman emojaan) tai siipikarjaa, tai muuten kesytettyjä ja leppoisia perässäkävelijöitä. Harjoittelu tehdään lyhyissä jaksoissa ja lopetetaan onnistumiseen. Koiran tulisi osata perusasioina luoksetulokäsky, jokin pysähtymiskäsky (maahan, seiso) ja tietää, mitä EI tarkoittaa. Alussa kokeneesta apukoirasta on paljon hyötyä, sen avulla voidaan pitää tilanteet hallinnassa. Ohjaajan tulee pysyä rauhallisena ja varmana sekä johdonmukaisena – käytä samoja käskyjä, eleitä ja äänenpainoja aina samaan tarkoitukseen.

"Päästä se irti ja katsotaan, mitä tapahtuu" ei ole suositeltava harjoittelutapa. Perehdy etukäteen eri harjoitustapoihin (kirjallisuutta ja Internetsivuja tämän sivun lopussa) ja käy katsomassa muiden harjoituksia, jotta tietäisit ensin itse, mitä olet tekemässä ja mitä tavoitellaan. Harjoittelumahdollisuuksista voit tiedustella mm. alueesi lammastilallisilta, SBCAK ry:stä tai SPKY:stä.

Paimennuskilpailut

Vuodelta 1873 ovat ensimmäiset merkinnät paimennuskisoista, jolloin kisan voitti skotlantilainen Tweed. The International Sheepdog Society, ISDS, paimentavien bordercollieiden kattojärjestö, perustettiin 1906. Samana vuonna myös kisattiin ensimmäinen kansainvälinen paimennuskoe. Kokeen kerrotaan perustuvan käytännön työlle lammastilalla, ja siihen kuuluu erinäisiä osa-alueita, kuten haku, kuljetus, häkitys, erotus jne.

Suomessa paimennuskilpailuja järjestävät Suomen Bordercolliet ja Australian kelpiet ry sekä Suomen Paimenkoirayhdistys ry. SBCAK:n alaiset kilpailut ovat Kennelliiton hyväksymiä ja tulokset kirjataan Kennelliiton tietokantoihin. Osallistumisoikeus on Kennelliiton hyväksymiin rekistereihin rekisteröidyillä bordercollieilla ja australiankelpieillä. SPKY kokeisiin ovat tervetulleita koirat rotuun tai papereihin katsomatta. SBCAK:n kokeissa on yhtenä osana myös perusratasuoritus, joka on samalla jalostuksellinen koe, sillä saadakseen hyväksytyn tuloksen koiran pitää suorittaa rata hyväksytysti sekä sillä pitää olla oikea purenta ja uroksella molemmat kivekset.

Kirjallisuutta ja hyödyllisiä linkkejä

Suomeksi

Paimennuksen ABC
Paimenkoiraopas

Paimenkoiran koulutus Mosse Magnussonin mukaan - koulutusvinkkejä
Peruskoulutuksesta, SPKY:n koulutussivu
Ylva B. Holgerssonin koulutusmateriaali, suomennos Päivi Nietosvaara (os. Lindqvist)
Lisätietoa mm. perusratasuorituksesta

Ulkomaisia

H. Glyn Jones & Barbara Collins: A Way of Life
Derek Scrimgeour: Talking Sheepdogs
Marjorie Quarton et al: The Working Border Collie
Julie Simpson: The Natural Way

Pentukoulutuksesta
ABCN:n juttuarkisto, Candy Kennedyn kirjoittamia artikkeleja eri aiheista

Nina Keski-Korpela ja Riitta Jantunen-Korri