Oli toinen paimennuskerta Pukkilassa, mutta tällä kertaa jengistämme osallistui vain Sampo, sillä Pate onnistui aamulenkin aikana "rikkomaan" oikean etutassun anturansa - halkeamia löytyi lopulta neljä. Tassu oli niin kipeä, ettei kävely sujunut ontumatta ja pysähdyksen sattuessa poika alkoi roikottamaan etujalkaansa, jonka seurauksena totesin, ettei poika todellakaan paimenna. Laitoin anturaan betadinea ja pinkin ankkasukan suojaksi. Harmillista, mutta minkäs teet.

Ennen kuin Sampo pääsi töihin, katsoimme Tomin kanssa Kristiinan mallisuoritusta Jedin kanssa koskien vapaata ohjaamista. Sitten Tomi haki Sampon, Sampolle laitettiin liina ja minä siirryin kuunteluoppilaaksi kameran kanssa. Sain pari videopätkää (jotka toivottavasti saan tänne myöhemmin), joista näkyy virheet ja hienoja korjauksia. Taas kuultiin jo lähes legendaksi muodostunut lause lajin parissa: "Liian monta liikkuvaa osaa". Kokeilin itsekin Sampon kanssa paimentamista, ilman liinaa. Muuten meni hyvin, mutta pari kertaa "räjäytettiin" pakka, sillä unohdin lampaat ja jätin koiran yksikseen sen sijaan, että olisin auttanut koiraa ja pysynyt lampaiden luona.  Samoja mokia teki myös Tomi, mutta onneksi Kristiina huuteli neuvoja tarvittaessa. Todettakoon, että ohjaaminen ON vaikeaa ja haasteellista! Kuivaharjoittelu siis kunniaan tässäkin lajissa! ;)

Lopuksi Kristiina kokeili itse Sampon kanssa vapaata ohjausta. Meni hienosti noin kylmiltään ja Sampo sai jopa Jedin tulemaan mukaan touhuun aitauksen sisäpuolelle, ns näyttämään mallia. Sampolta meinasi loppua kiinnostus, koska pakeni lampailta meidän luokse. Pidettiin tauko, joka jälkeen ja treenin lopuksi Tomi ja Sampo ottivat vielä liinassa yhden sytyttelyharjoitteen, joka päätettiin hyvään kokemukseen.

Ensi viikolla menemme taas treenaamaan, silloin olisi kahdet treenit tiedossa, lauantaina Pukkilassa ja sunnuntaina suunnistamme Seutulaan - korkkaamme silloin PSF:n toisen toimipisteen ja toisen, meille uuden kouluttajan. :)

Näihin tunnelmiin ja näihin ajatuksiin päätämme tämän viikon..